Olet siinä. Olen nähnyt sinut kolme vuotta sitten. Olin heittopussi, tapa kostaa. Ei se oikeastaan haitannut, olit hellä ja kiltti. Pidin sinusta. Olit hasardi. Ihana hasardi. Ei sinusta ikinä tulisi minulle mitään suurta. Suurta pahaa mieltä korkeintaan. Nyt olet siinä.

Uskomattoman kauniit silmät, kaksi mustikan sinistä ja syvää. Ripset. Harjaat ne varmaan joka aamu kammalla.

Puhut hassusti, innoissasi. Et malttaisi olla hiljaa. Huomaan, ettet uskalla katsoa. Pelkäät, että haluat. Pelkään samaa. Et usko, mietin kaksi tuntia mitä laitan päälle. "Haluan näyttää sille, että minulle menee hyvin", sanoin kotona. Halusin, että näet minut kauniina.Kauniimpana kuin koskaan. Tiedän, että onnistuin.

Halaus. Saanko jäädä tähän, kunnes jäävuoret ovat sulaneet? Saanko jäädä tähän, kunnes maailmaa katoaa? Saanko vain olla tässä ja hengittää sinua? Olet myrkkyä minulle. Tiedän sen. Sinusta ei seuraa mitään hyvää. Vie minut ja tee onnelliseksi. Vie minut ja rakasta minut loppuu. Vie minut ja pidä minusta huolta.

Herätä minut aamulla kostealla suukolla. Peittele minut illalla rakkauteesi. Kosketa minua karhealla ihollasi. Tunne minut. Laske minut syliisi.

Haluan sinua.