Minä sitten hain au pairiksi: mielenkiinnosta, uteliaisuudesta, kokeillakseni. Hakemuksia oli mennyt maanataina jo yli 20, kun ilmoitus oli jätetty joskus keskellä viikkoa. Perheen äiti soitteli mulle jo perjantaina ja olen ollut yhteydessä myös nykyiseen au pairiin.

Minä pääsisin sinne. Minä voisin muuttaa mahtavaan perheeseen puoleksi vuodeksi Sveitsin mahtaviin maisemiin. Perheen isä soittaa tänään. Jännittää, puhuuko se minulle ranskaa vai englantia, toivottvasti jälkimmäistä.

Olen pohtinut ja miettinyt ja punninnut. En tiedä vielä, mutta luulen, että se vaihto on mun juttu. Kun se on paljon itsenäisempää. Rahallisesti tää au pair tilaisuus olisi tosi hyvä. Ja muutenkin perhe suhtautuu au pairiin juuri sillä tavalla kuin toivoisinkin. Työt on työaikaa, vapaalla saa mennä viilettää oman pään mukaan. Oikein.

Huomenna olen päättänyt.