Olen ärtyisä. Ajattelen seksiä. Seksiä suihkussa. Seksiä sängyssä. Seksiä takkatulen ääressä. Seksiä pöydällä. Seksiä tuolissa. Seksiä vessassa. Seksiä ihan missä vaan. En ajattele rakastelua. Ajattelen hellää, mutta intohimoa tihkuvaa seksiä, joka päättyy molempien lopulliseen nautintoon.

Tapailen miestä. Jo yli kaksi kk.Se on aika upean näköinen ja tosi timmikin. Ja kerran seksiä. Siis yhden ainoan kerran. Olen harrastanut seksiä viimeisen vuoden aikana alle 10 kertaa. Suurimman osan viime vuodesta olen kuitenkin seurustellut, loput tapaillut toista. Ja seksiä ihan mitätön määrä.

Miksi ei? Minä onnistun löytämään kaikista maailman miehistä sen, joka ei vonkaa. Ok. Ei tämä vielä paha: osaan kyllä sanoa ja näyttää mitä haluan. Mutta sitten kun pääsee vauhtiin, ei tapahdukaan mitään. Ymmärrätkö, ei mitään? Tai siis itse asiassa nimenomaan tapahtuu jotain. Jotain ei toivottua. Helvetin perkele.

Huomenna lähden yöhön. Yö täynnä mahdollisuuksia. En ole ikinä ollut ihmisen kanssa, josta en välitä tai jota en tunne. Kerta se on ensimmäinenkin? Noh, huomenna sen näkeen. Todennäköisesti en edes pysty tekemään mitään. Iskee morkkis, ennen kuin mitään tapahtuu.

Mutta joo. Ehkä pärjään ilmankin. Piti vaan avautua, kun kerran vuodessa tapahtuu tällainen ihme, että himoitsen seksiä. Hah. On sitten tämäkin nähty ja kuultu.