Viikon päästä olen muualla. Viikon päästä olen paikassa, jossa en tunne ketään. Paikassa, jonka kieltä en ymmärrä, enkä puhu. Viikon päästä tiedän, mitä on olla yksin.

Pelottaa fiksulla tavalla. Olen innoissani, mutta samalla jännittää. Tiedän, että tulee järjetön ikävä. On niin helpottavaa tietää se.

Minun piti ola rakastumatta, ennen lähtöä. Ei onnistunut: rakastan. Huh. Oikeasti rakastan. Ja olen siitä niin hämilläni, että taidan kirjoittaa myöhemmin lisää.

http://www.youtube.com/watch?v=6EjJmnDhPVc--> näillä fiiliksillä...